Kehän kiertoa

Tänäänkin ehdin itse harjaamaan ja satuloimaan Cocon, joka ottaa vastaan kaiken mutisematta. Vähän se pullistelee, kun vyötä laitetaan kiinni mutta siinä kaikki. Suunkin se avaa mielellään, vaikka kuolaimet ovat jättäneet ikävää jälkeä.

Säihkyvä ratsukko... Tänään Cocolla oli pessoa-nivelet.

Selkäytymiskorokkeella Coco noudattaa ohjeita, vaikka seison jo korokkeella. Monet koulun hevoset eivät tajua/kuuntele, vaan ne pitää mennä kädestä pitäen työntämään oikealle kohdalle. Kentän portin sulkeminen tapahtui jälleen täsmällisesti. Aivan kuin Coco muistaisi viikon takaisesta ja lähti nopeammin sidepassiin portin viereen. Joko sanoin, että tykkään tästä ponista!

Käynnissä Coco hakeutui nopeasti pyöreäksi ja sain taivuteltua ponin ilman sisäohjan apua. Viime viikosta Coco mukautui nopeammin myös avo- ja sulkutaivutuksiin – erityisesti sulkutaivutus tuntui hyvältä! Ravissa edelleen jäykkis.

Viime viikolla totuttelin Cocoa ääneen, joka tulee kun ratsastaja kaivaa jalustimen jalkaan kesken ratsastuksen. Kilkuttelin buutsia jalustimessa, kunnes Coco hyväksyi äänen harmittomaksi. Tänään hänen arvon poniuttansa häiritsi tutun(!) satulan metallilevy, joka kilkautteli välillä heleästi ravin tahtiin. Joten pitkin ohjin kävellessämme pidin kättä lähellä levyä ja kilauttelin sitä, kunnes sekään ei enää laukaussut pakoreaktiota.

Coco oli niin rento, että Anthony kehotti ottamaan raipan käteen. Laiska poni reipastui asteen verran koskettuani raipalla lautaselle. Sain koskettaa kesken laukankin, ja reaktio oli oikeanlainen: lisää pökköä pesään, muttei pelottanut yhtään. Aiemmasta kerrasta viisastuneena, en yrittänyt vaihtaa raippakättä suunnan vaihtuessa. Meinattiin hypätä maata kiertävälle radalle tuolloin.

Pariin otteeseen Coco ryöstäytyi käsistä, mutta ne oli näköjään niin lieviä etteivät muut edes huomanneet! Liekö se satulan tägi kilahtanut kesken kaiken... Tunti itsessään oli kehän kiertoa, sillä paljon keskityttiin sairaslomalta palanneen Applen liikkumiseen ja Carolinelle uuteen ratsuun (hermostunut ruuna, joka oli todella jännittynyt nuoren pojan alla, mutta Carolinen kanssa synkkasi).

Tänään oli jotenkin erityisen hikistä ratsastaa – jopa singaporelainen Julie sanoi ratsastuksen jälkeen tuntevan olonsa heikoksi. Cocokin puuskutti vielä vesikarsinassa, joten sain luvan viedä sen kävelykoneeseen. Käveltyään noin vartin, Coco oli jo lähes normaali. Vietettiin toinen vartti vihreällä, kunnes piti ruveta tekemään lähtöä kotiin.

Minne menet, minä seuraan.

#8