Liitelyä

7.30 tuuli yltyi ja taivas tummui. Porukkaa valui joka suunnalta tallin suojiin ja sain Anthonyn kiinni etsimään Lilylle satulaa. Kappas, kun on tynnyrin mallinen, lihakseton ja kaarevahko selkä. Ei meinannut löytyä satulaa, heh. Pidettiin kaatosadetta Lilyn karsinassa satuloita sovitellen, kunnes päädyttiin yhteen vanhaan koulusatulaan. Anthony löysi siihen sopivan kouluvyön ja sitten kello olikin jo kahdeksan ja sadekuuro väistynyt.

Kipittelimme viimeisinä kentälle, josta Anthony pian kävi hakemassa meidät "We're going to heaven". Seurasin ihmeissäni porukkaa ensin nurmiradalle ja sitten asfalttisillalle. Ahaa, ratsastaisimme yläkentällä tarhojen takana. Näkymät oli upeat!! Täytyy ottaa kamera mukaan seuraavalla kerralla. Annoin Lilyn ihmetellä ympäristöä pyörittelemällä ponia jännimmissä nurkissa.

Jo käynnistä tunsin, että satula oli parempi: Lily käveli pitkin askelin, lavat liikkuen. Ravissa marssimme isomman Casperin ohitse, täykkäreiden perään. Jouduin keskittymään kieroutuneeseen kroppaani ja Lilyn vastahankaiseen asettamiseen niin paljon, että kolmikaarisilta kiemuroilta siirryttyämme nelikaarisiin, reittivalinnat meni vähän miten sattui. Pohkeenväistöt sujuivat paremmin kuin aiemmin, Lily pysyi liikkeellä samalla kun väisti. Väistöt meni ok ravissakin, vaikka vieläkin tunnen kroppani vähän vääntyilevän.

Kiemuroiden väliin otettiin diagonaaleja lisätyssä ravissa – ja voi pojat – Lilyhän venyy! Anthony laukoi ihastuneita kommentteja ja allani tunsin liitokavion rytmikkäät ponkaisut. Tammasta irtosi niin kivaa ravia, että sen kanssa olisi voinut lähteä kisoihin.

Neljä ratsukkoa jaettiin kahdelle pääty-ympyrälle ja parit laukkasivat vuorotellen. Meidän nostot tuppasivat olemaan jännittyneitä, pää pystyssä lähtöjä. Muutoin Lilyn laukka oli kivaa, tuttua jumppapallon joustavaa. Jouduin kapuamaan alas ja siirtämään satulaa taaemmas, kun se valui laukan aikana eteen.

Ensimmäistä kertaa Anthony pyysi loppuraveissa antamaan ohjaa, jotta hevoset saivat venyttää eteen-alas. Lily tamppasi tutun tuntuisesti pää alhaalla, pitkää, rentoa ja rytmikästä ravia. Se oli niin hieno! Lily liikkuisi mielellään vähän matalammassa muodossa muutenkin. Siksi se on vähän hankala, kun saan sen liikkumaan nätissä muodossa ja ykskaks se melkein katselee yläkautta silmiin. Siitähän tietysti seuraa "shorten your reins, Miia!". No joo, mutta kun äsken ne oli ihan hyvät. Tsih!

Lilyllä oli nautinto ratsastaa! Pesujen jälkeen se jäi karsinaansa. Cocolla ratsastaa säännöllisesti nyt joku nuori, joten hyvillä mielin jätin sen puuhiinsa. Yritän järjestää lisää ratsastusaikaa Lilyn kanssa... Lily kulkee niin paljon pikkulasten tunneilla, ettei se ole jumissa mistään ja se liikkuu kevyesti säännöllisesti. Ainoa vaan, ettei sillä ole lihaksia.

Säkää on enemmän kuin muutamilla muilla, mutta kun lihakset puuttuu.

#26