Sivut

torstai 22. kesäkuuta 2017

Avotaivutuksia ja raviväistöjä

Monet ratsastajat ovat lomilla, joten sain alleni Renéen tyttären vakioratsun nimeltään Samson. Olen itsekseni ratsastanut sillä noin vuosi sitten, Samsonin palailtua sairaslomalta. En ole näköjään edes kirjoittanut tästä tuskien tunnista, sillä taisin jättää leikin kesken. Samson vastusti kaikkea paitsi pitkin ohjin kävelyä, enkä sitten jaksanut ilman ohjaajan kannustusta etsiä keinoa saada sitä eteenpäin.

Tiesin, että Katinka oli työstänyt Samsonia pitkään ja perusteellisesti, joten lähdin hyvin luottavaisin mielin Samsonin kanssa kentälle. Tiukka tarhantäti asenteella ylläpidin reipasta käyntiä ja Katinkan saavuttua aloitimme työt. Katinka varoitti, että Samsonissa voi olla virtaa kun se ei ollut edellisenä päivänä liikkunut. Meillä ehkä saattaa olla erilainen käsitys virtaa täynnä olevasta hevosesta...

Samson on lyhyt- ja paksukaulainen, pullearunkoinen ja lyhytjalkainen ruuna. Se on oppinut, että raipan kosketus on yhtäkuin pysähtymisen merkki ja vaatii vakuuttelua ettei näin olekaan. Monet lapset pelkää käyttää Samsonilla raippaa, sillä se usein myös ryöstää jollei saa mielikseen pysähtyä. Onpa se joskus kuulemma juossut kentän aidasta läpikin. Minun kanssa se ei lähtenyt käsistä, kun huolellisesti ylläpidin yhdellä kädellä tasaista ohjastuntumaa vaikka pää vispasi ja toisella kädellä näytin raippaa, koskettaen tarvittaessa. Toki oikein ajoitettu raipankäyttö auttoi asiaa. Pian ei tarvinnut kuin näyttää tai hieman hipaista raipalla ja sain hevosesta toivotun reaktion.

Samson hakeutui satulan alle jo heti alkukäyntien jälkeen, lyhentäessäni ohjat. Kannuksia tarvitsin oikeastaan vain kaarevilla urilla, kun Samson työnsi väkisellä kylkeä ulos. Tehtiin paljon avotaivutuksia ja väistöjä. Pian nosteltiin laukkoja ja se herätti mustaruunikon ruunan vieläkin paremmaksi.

Samsonilla oli kumiset D-nivelet ja se onkin suustaan yllättävän herkkä. Kunnes tahtoo kaarevalla uralla nojata niihin puolella painostaan... Enkä ihan keksinyt, miten se sieltä nousee, kun ei auttanut eteenajo, ohjien nostaminen/nyppäseminen eikä näiden yhdistelmät. Pääsin vain kyntöaura-ajelulle. Hah.

Samsonilla ei ole mitenkään erityisen mukavat liikkeet ja kun takajalka vielä lumpsahtelee pois alta, ratsastaminen on aika epävakaista. Naama hyvin, hyvin punaisena ja hikisenä palasimme talliin. Otin suosiolla taksin kotiin.

#45

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti